Create a New Forum Admin Login Member Login Contribute to Voyager Search VoyForums Help Desk VoyForums Exchange VoyForums Directory/Categories VoyForums Homepage VoyForums News FAQ - Frequently Asked Questions

[ Show ]

Support VoyForums

[ Shrink ]

VoyForums Announcement: Programming and providing support for this service has been a labor of love since 1997. We are one of the few services online who values our users' privacy, and have never sold your information. We have even fought hard to defend your privacy in legal cases; however, we've done it with almost no financial support -- paying out of pocket to continue providing the service. Due to the issues imposed on us by advertisers, we also stopped hosting most ads on the forums many years ago. We hope you appreciate our efforts.

Show your support by donating any amount. (Note: We are still technically a for-profit company, so your contribution is not tax-deductible.) PayPal Acct: Feedback:

Donate to VoyForums (PayPal):

[ Login ] [ Contact Forum Admin ] [ Main index ] [ Post a new message ] [ Search | Check update time ]

Subject: 'Kas, ja haukka lennähti korkeuksiin' Kuului kuiskaus... Author: Fang Chi Niriko [ Next Thread | Previous Thread | Next Message | Previous Message ] Date Posted: 12:50:23 07/27/01 Fri In reply to: Xen Jen Ling 's message, "Seisahtuu aloilleen..." on 01:59:29 07/25/01 Wed ...tämän naishahmon huulilta - ja haukka lennähtää katoltaan ilmaan, lentäen aina äärettömyyksiin asti, aina ylöspäin tähdäten, etsien silmillään totuuksia, joita muille voisi kertoa lauluissaan - niin saapui tämä nainen tänne, haukan johdattelemana, kertoen jo silloin totuuksia, ylittäen jo silloin rajoja, vaikkakin vain mielellään - pyörteilevä katse kertoo merestä ja silmien tummuus pahuudesta, mutta totuuksiahan kaikki eivät näekään...eivät hänen laillaan, Joka saapui tuulen saattelemana, meren aaltojen kannattelemana. Ihmisiä alkaa olla jo paljon, mutta joka ikinen heistä yrittää vältellä tätä nuorta naista - joka ikinen heistä - kultasulkainen haukka lakseutuu nuoren puun vehreälle oksalle ja kuiskaa pienen salaisuuden taas korvaansa, mielen käydessä jo taas noilla mailla, josta ajatuksensa pulppuavat. Katse ja auringon kultaisten säteiden koskettamat, tyynet kasvot katsahtavat jykeviin oviin, jotka ovat salatuilla tarinoillaan sinetöidyt - askeleen ottaa jos toisenkin - hänen aikansa olisi pian...etenkin nyt, kun Tiikeri palasi... [ Next Thread | Previous Thread | Next Message | Previous Message ]