Author:
Anne Leskinen
[ Edit | View ]
|
Date Posted: 15:23:43 06/14/03 Sat
Author Host/IP: 212.246.60.245
Ensimmäinen koippaseni ei varsinaisesti uinut, kahlaili vedessä sen verran että korkeintaan masukarvat kastuivat. Muut koirat sitten... yksi ui/kahlailee, yksi ei mene veteen vapaaehtoisesti ja muutama ei ole vielä nähnyt vettä muuten kuin suihkussa/vesikupissa.
Enkä minä ainkaan kiellä kasvattejani uimasta/uittamasta, Timon varsinkin tykkää uida ja perheensä toinen isovilla on varsinainen vesipeto.
Jos se näyttelyura kaatuu siihen että koira ui niin sitten se saa minun puolesta kaatua (ja pieneenpä se sitten kaatuu) turkki kuivuu itsekseen lämpimällä säällä, välillä vähän sormin "pöllytän". Sen tosin olen useamman kerran huomannut että vaikka koira ui niin ei se välttämättä ole nahkaan asti märkä! Ainakaan Rasmu ei kahlailuittensa jälkeen ollut (tosin Rasmun turkki olikin ihan omaa laatuaan). Sitten kuivana harjailen vähän ja seuraava pesu on ollut ihan normaali (vaahdotus tai pari shampoolla+hoitoaine) kuivauksineen, no problems. Samoin meillä ainakin koirat saa rymytä metsässä sen minkä ehtiivät, tuleehan sitä mettää vähän mukaan mutta kyllä ne risut ja männynkävyt sieltä yleensä sitten ulko-ovella ravistelussa suurimmaksi osaksi tippuuvat.
Onneksi taitaa kuitenkin olla vielä niin, että amerikan mallia ei täällä näyttelykoirilla juuri ole (häkissä suurinpiirtein 24/7) ja koirat saavat olla koiria; seuralaisia ja lemmikkejä. Eikä ne näyttelyt ole koko elämä.
Anne Leskinen
|