Energiavaihtoehdot -- Violetti vastarinta

[ Show ]

Support VoyForums

[ Shrink ]

VoyForums Announcement: Programming and providing support for this service has been a labor of love since 1997. We are one of the few services online who values our users' privacy, and have never sold your information. We have even fought hard to defend your privacy in legal cases; however, we've done it with almost no financial support -- paying out of pocket to continue providing the service. Due to the issues imposed on us by advertisers, we also stopped hosting most ads on the forums many years ago. We hope you appreciate our efforts.

Show your support by donating any amount. (Note: We are still technically a for-profit company, so your contribution is not tax-deductible.) PayPal Acct: Feedback:

Donate to VoyForums (PayPal):

[ Login ] [ Contact Forum Admin ] [ Main index ] [ Post a new message ] [ Search | Check update time ]

[ Next Thread | Previous Thread | Next Message | Previous Message ]

Date Posted: 17:43:49 03/13/02 Wed
Author: Nikolas Ojala
Subject: Energiavaihtoehdot

Ajattelin vain tuottaa t�llaisen lyhyen ja tiivistetyn katsauksen erilaisiin energiavaihtoehtoihin ja erityisesti Suomen n�k�kulmasta.

�ljy
Maailman raaka�ljyst� on hyvin pian kulutettu pois puolet. T�m� taas johtaa siihen, ett� raaka�ljyn tuotanto ja siten my�s kulutus saavuttavat pian huippunsa. Huipun j�lkeen suunta on alap�in. Se tarkoittaa paitsi energian hinnan nousua, my�s maailman talouden kehityksen tasaantumista ja k��ntymist� laskuun. Suomella ei ole koskaan ollut �ljy� omasta takaa, vaan sit� on t�nne aina t�ytynyt tuoda muualta, kuten Ven�j�lt�, arabimaista tai Norjasta. Suomen kaikki autoliikenne ja lentoliikenne ovat siis riippuvaisia kyseisest� ulkomailta tuotavasta herkusta. Aika monet suomalaiset my�s l�mmitt�v�t asuntonsa �ljyll�. Kun �ljy alkaa kallistua, tapahtuu kummia.

Kivihiili
Kun �ljyn hinta alkaa uhkaavasti nousta, kiinnostus kivihiileen kasvaa, sill� kivihiilest� on mahdollista valmistaa �ljypolttoaineiden korviketta. Kalliiksihan se tulee, mutta kun vaihtoehtojakaan ei ole useita, kivihiilest� valmistettuja polttoaineita alkaa pulpahdella markkinoille. Koska kivihiilen kysynt� v��j��m�tt� kasvaa, kasvaa my�s sen maailmanmarkkinahinta. Se taas vaikuttaa kaikkeen muuhun kivihiilen k�ytt��n, kuten kaukol�mp�voimalaitoksiin ja perusmetalliteollisuuteen. Kivihiilen k�yt�n lis��ntyminen tietysti lis�� hiilidioksidip��st�j�, mik� ei varmaankaan ole tuoreiden ilmastosopimusten kannalta aivan ongelmatonta, mutta k�yt�nn�ss� vaikuttaa v��j��m�tt�m�lt�.

Maakaasu
Onneksi maakaasua on viel� k�ytett�viss� paljon. Mutta sen k�y samoin kuin kivihiilenkin: Kiinnostus kasvaa ja hinta nousee. Ven�j�n suurille maakaasuvaroille l�ytyy muitakin ostajia kuin pikkuinen k�nnykk�tehtailija Suomi. Maakaasun soveltuvuus diesel�ljyn tai bensiinin korvaajana on v�h�n niin ja n�in, mutta kyll� sit� ainakin tieliikenteess� ja kotitalouksissa voidaan k�ytt��. T�m�kin on Suomelle t�ysin tuontienergiaa.

J�tepuu
Puuj�tehakkeesta on mets�teollisuuden sivutuotteena aiemminkin saatu energiaa ja jonkin verran nykyist� enemm�nkin voidaan saada. Mutta ei siit� saada liikenteen tarvitsemaa polttoainetta, ellei hakkeesta valmisteta esimerkiksi alkoholia tai ellei oteta h�k�p�ntt�j� taas k�ytt��n. J�tepuu on sent��n kotimaista, mik� onkin sen ilmiselv� etu.

Turve
Toistaiseksi ei osata nostaa turvetta sill� tavoin, ett� el�v� pintakerros j�isi vahingoittumattomaksi. Siksi turpeennosto tekee suurta vahinkoa. Toisaalta turpeen k�ytt� hakevoimaloissa parantaa puunpolttoprosessin tehokkuutta ja mahdollistaa puhtaammat savukaasut. Kaikki voimalatyypit eiv�t v�ltt�m�tt� edellyt� turpeen k�ytt�� puhtauden vuoksi.

Sadevesienergia
Varsinkin norjalaisista sadevesivoimaloista Suomi hy�tyy ostamalla s�hk�� Norjalta. Mutta sekin on tuontis�hk��, samoin kuin Ven�j�lt� ostettu ydinvoimas�hk�. Kotimainen vesivoima on k�yt�nn�llisesti katsottuna rakennettu, eik� suhteellisesti kovin suuria lis�yksi� voida tekoaltaita patoamalla en�� saada.

Tuontis�hk�
S�hk�� voidaan tuoda Norjasta tai Ruotsista, jolloin kyseess� on p��asiassa vesivoimalla tuotettu s�hk�, tai Ven�j�lt�, jolloin kyseess� on suhteellisen riskaabeliksi osoittautunut it�naapurin ydinvoimalalla tuotettu s�hk�. Tuontis�hk�st�, kuten mist� tahansa Suomeen tuodusta energiasta on pakko maksaa. Tulevaisuudessa energian hinta viel� nousee, tekiv�tp� Suomen poliitikot energiaverojen kanssa mit� tahansa.

Vety
Ajoneuvojen polttoaineeksi soveltuva vety t�ytyy tuottaa esimerkiksi elektrolyysill�, johon taas tarvitaan s�hk��. Vety� tuottavien ja sit� k�ytt�vien j�rjestelmien rakentaminen ei ole edes alkanut viel�.

Aurinkoenergia
Suora aurinkoenergia on Suomen olosuhteissa ongelmallinen, koska tuotanto ja kulutus ovat vastakkaisvaiheisia. Toisin sanoen sit� tarvittaisiin talvella, mutta tuotanto toimii kes�ll�.

Tuulivoima
Tuulivoima on enemm�n tai v�hemm�n kokovuotinen, mutta ep�s��nn�llinen ja l�hes ennustamaton pitk�ll� aikav�lill�. Tuulivoimaloiden avuksi tarvittaisiin joko suuria energiavarastoja tai huomattavan paljon s��t�voimaa, k�yt�nn�llisesti katsoen yht� paljon kuin tuulivoimaloiden s�hk�ntuotantokapasiteetti on. Lis�ksi tuulivoimaloiden ulkon�k��n, meluun ja vaarallisuuteen liittyv�t kysymykset ovat auki ainakin useiden voimalatyyppien kohdalla. On kuitenkin olemassa sellaisia tuulivoimalatyyppej�, joita n�m� lis�haitat eiv�t koske.

Ydinvoima
Uraani on periaatteessa ulkomainen energial�hde, joskin se voitaisiin louhia ja jalostaa Suomessakin. Kuitenkin itse uraanin hinnan merkitys ydinvoimas�hk�n hinnassa ei ole suuri, ainakaan jos louhinta- ja tuotantokustannukset eiv�t yll�tt�en nouse. Toisaalta ne voivat nousta �ljyn hinnan kasvaessa. Uraanin kysynn�n kasvu my�s luo hinnannostopaineita. Ydinvoiman puolestapuhujat ovat k�sitelleet ydinj�tteen loppusijoituskysymyst� liian kevyesti, vaikka kyseess� on periaatteessa tekninen ongelma. Asian k�sittelyyn vain ei ole panostettu riitt�v�sti. Mutta niin kauan kuin kysymyst� ydinj�tteiden loppusijoituksesta ei ole loppuun asti k�sitelty, ydinvoimaloiden vastustajilla on aina jotain sanottavaa.

Energian s��st�minen
Puhtainta energiaa ep�ilem�tt� on s��stetty energia. Toisin sanoen, jos jokin prosessi, joka aikaisemmin on kuluttanut kaksi megawattia, saadaan toimimaan yht� hyvin tai jopa paremmin yhdell� megawatilla, t�ll�in on s��stetty yksi megawatti. T�h�n ei kuitenkaan l�hesk��n aina voida p��st�. Valtio voi kuitenkin energiaveroilla etuk�teen patistaa teollisuutta ja kotitalouksia s��st�m��n, ennen kuin energian hinta muista syist� johtuen nousee. Energian s��st�minen on kansantalouden kannalta viel�kin parempaa kuin kotimainen energia.

Mit� Suomen pit�isi tehd�?
Suomalaisten pit�isi ensisijaisesti oivaltaa olevansa paljon enemm�n energiasta riippuvaisia kuin useimmat muut maailman valtiot, jo pelk�st��n ilmastollisista olosuhteista johtuen. Toiseksi suomalaisten pit�isi ymm�rt�� olevansa t�ll� hetkell� eritt�in riippuvaisia ulkomailta tuodusta energiasta, kuten �ljyst�, kivihiilest�, kaasusta ja tuontis�hk�st�. Kolmanneksi suomalaisten t�ytyisi k�sitt��, ett� �ljyn tuotannon kasvun taittuminen ja yleinen energian hinnan nousu johtaa maailmanlaajuiseen lamaan, jolloin Suomen hienot vientituotteet eiv�t en�� menek��n kaupaksi. Mill�s sitten ostetaan ulkomailta energiaa? Edellisist� pit�isi osata tehd� johtop��t�s: Mill� tahansa suomalaisten tarvitsema energia tulevaisuudessa tuotetaankaan, sen tuotannon on parasta olla kotimaista.

[ Next Thread | Previous Thread | Next Message | Previous Message ]

Replies:

Re: Energiavaihtoehdot -- ville (kahvi), 09:55:48 11/09/07 Fri
Re: Energiavaihtoehdot -- Reiska Kekkonen, 09:40:20 03/19/08 Wed
Re: Energiavaihtoehdot -- hdrfgfdg, 10:34:55 03/19/08 Wed