Re: Energiavaihtoehdot -- Violetti vastarinta

[ Show ]

Support VoyForums

[ Shrink ]

VoyForums Announcement: Programming and providing support for this service has been a labor of love since 1997. We are one of the few services online who values our users' privacy, and have never sold your information. We have even fought hard to defend your privacy in legal cases; however, we've done it with almost no financial support -- paying out of pocket to continue providing the service. Due to the issues imposed on us by advertisers, we also stopped hosting most ads on the forums many years ago. We hope you appreciate our efforts.

Show your support by donating any amount. (Note: We are still technically a for-profit company, so your contribution is not tax-deductible.) PayPal Acct: Feedback:

Donate to VoyForums (PayPal):

[ Login ] [ Contact Forum Admin ] [ Main index ] [ Post a new message ] [ Search | Check update time ]

[ Next Thread | Previous Thread | Next Message | Previous Message ]

Date Posted: 09:55:48 11/09/07 Fri
Author: ville (kahvi)
Subject: Re: Energiavaihtoehdot
In reply to: Nikolas Ojala 's message, "Energiavaihtoehdot" on 17:43:49 03/13/02 Wed

>Ajattelin vain tuottaa t�llaisen lyhyen ja tiivistetyn
>katsauksen erilaisiin energiavaihtoehtoihin ja
>erityisesti Suomen n�k�kulmasta.
>
>�ljy
>Maailman raaka�ljyst� on hyvin pian kulutettu pois
>puolet. T�m� taas johtaa siihen, ett� raaka�ljyn
>tuotanto ja siten my�s kulutus saavuttavat pian
>huippunsa. Huipun j�lkeen suunta on alap�in. Se
>tarkoittaa paitsi energian hinnan nousua, my�s
>maailman talouden kehityksen tasaantumista ja
>k��ntymist� laskuun. Suomella ei ole koskaan ollut
>�ljy� omasta takaa, vaan sit� on t�nne aina t�ytynyt
>tuoda muualta, kuten Ven�j�lt�, arabimaista tai
>Norjasta. Suomen kaikki autoliikenne ja lentoliikenne
>ovat siis riippuvaisia kyseisest� ulkomailta
>tuotavasta herkusta. Aika monet suomalaiset my�s
>l�mmitt�v�t asuntonsa �ljyll�. Kun �ljy alkaa
>kallistua, tapahtuu kummia.
>
>Kivihiili
>Kun �ljyn hinta alkaa uhkaavasti nousta, kiinnostus
>kivihiileen kasvaa, sill� kivihiilest� on mahdollista
>valmistaa �ljypolttoaineiden korviketta. Kalliiksihan
>se tulee, mutta kun vaihtoehtojakaan ei ole useita,
>kivihiilest� valmistettuja polttoaineita alkaa
>pulpahdella markkinoille. Koska kivihiilen kysynt�
>v��j��m�tt� kasvaa, kasvaa my�s sen
>maailmanmarkkinahinta. Se taas vaikuttaa kaikkeen
>muuhun kivihiilen k�ytt��n, kuten
>kaukol�mp�voimalaitoksiin ja
>perusmetalliteollisuuteen. Kivihiilen k�yt�n
>lis��ntyminen tietysti lis�� hiilidioksidip��st�j�,
>mik� ei varmaankaan ole tuoreiden ilmastosopimusten
>kannalta aivan ongelmatonta, mutta k�yt�nn�ss�
>vaikuttaa v��j��m�tt�m�lt�.
>
>Maakaasu
>Onneksi maakaasua on viel� k�ytett�viss� paljon. Mutta
>sen k�y samoin kuin kivihiilenkin: Kiinnostus kasvaa
>ja hinta nousee. Ven�j�n suurille maakaasuvaroille
>l�ytyy muitakin ostajia kuin pikkuinen
>k�nnykk�tehtailija Suomi. Maakaasun soveltuvuus
>diesel�ljyn tai bensiinin korvaajana on v�h�n niin ja
>n�in, mutta kyll� sit� ainakin tieliikenteess� ja
>kotitalouksissa voidaan k�ytt��. T�m�kin on Suomelle
>t�ysin tuontienergiaa.
>
>J�tepuu
>Puuj�tehakkeesta on mets�teollisuuden sivutuotteena
>aiemminkin saatu energiaa ja jonkin verran nykyist�
>enemm�nkin voidaan saada. Mutta ei siit� saada
>liikenteen tarvitsemaa polttoainetta, ellei hakkeesta
>valmisteta esimerkiksi alkoholia tai ellei oteta
>h�k�p�ntt�j� taas k�ytt��n. J�tepuu on sent��n
>kotimaista, mik� onkin sen ilmiselv� etu.
>
>Turve
>Toistaiseksi ei osata nostaa turvetta sill� tavoin,
>ett� el�v� pintakerros j�isi vahingoittumattomaksi.
>Siksi turpeennosto tekee suurta vahinkoa. Toisaalta
>turpeen k�ytt� hakevoimaloissa parantaa
>puunpolttoprosessin tehokkuutta ja mahdollistaa
>puhtaammat savukaasut. Kaikki voimalatyypit eiv�t
>v�ltt�m�tt� edellyt� turpeen k�ytt�� puhtauden vuoksi.
>
>Sadevesienergia
>Varsinkin norjalaisista sadevesivoimaloista Suomi
>hy�tyy ostamalla s�hk�� Norjalta. Mutta sekin on
>tuontis�hk��, samoin kuin Ven�j�lt� ostettu
>ydinvoimas�hk�. Kotimainen vesivoima on
>k�yt�nn�llisesti katsottuna rakennettu, eik�
>suhteellisesti kovin suuria lis�yksi� voida
>tekoaltaita patoamalla en�� saada.
>
>Tuontis�hk�
>S�hk�� voidaan tuoda Norjasta tai Ruotsista, jolloin
>kyseess� on p��asiassa vesivoimalla tuotettu s�hk�,
>tai Ven�j�lt�, jolloin kyseess� on suhteellisen
>riskaabeliksi osoittautunut it�naapurin ydinvoimalalla
>tuotettu s�hk�. Tuontis�hk�st�, kuten mist� tahansa
>Suomeen tuodusta energiasta on pakko maksaa.
>Tulevaisuudessa energian hinta viel� nousee, tekiv�tp�
>Suomen poliitikot energiaverojen kanssa mit� tahansa.
>
>Vety
>Ajoneuvojen polttoaineeksi soveltuva vety t�ytyy
>tuottaa esimerkiksi elektrolyysill�, johon taas
>tarvitaan s�hk��. Vety� tuottavien ja sit� k�ytt�vien
>j�rjestelmien rakentaminen ei ole edes alkanut viel�.
>
>Aurinkoenergia
>Suora aurinkoenergia on Suomen olosuhteissa
>ongelmallinen, koska tuotanto ja kulutus ovat
>vastakkaisvaiheisia. Toisin sanoen sit� tarvittaisiin
>talvella, mutta tuotanto toimii kes�ll�.
>
>Tuulivoima
>Tuulivoima on enemm�n tai v�hemm�n kokovuotinen, mutta
>ep�s��nn�llinen ja l�hes ennustamaton pitk�ll�
>aikav�lill�. Tuulivoimaloiden avuksi tarvittaisiin
>joko suuria energiavarastoja tai huomattavan paljon
>s��t�voimaa, k�yt�nn�llisesti katsoen yht� paljon kuin
>tuulivoimaloiden s�hk�ntuotantokapasiteetti on.
>Lis�ksi tuulivoimaloiden ulkon�k��n, meluun ja
>vaarallisuuteen liittyv�t kysymykset ovat auki ainakin
>useiden voimalatyyppien kohdalla. On kuitenkin
>olemassa sellaisia tuulivoimalatyyppej�, joita n�m�
>lis�haitat eiv�t koske.
>
>Ydinvoima
>Uraani on periaatteessa ulkomainen energial�hde,
>joskin se voitaisiin louhia ja jalostaa Suomessakin.
>Kuitenkin itse uraanin hinnan merkitys ydinvoimas�hk�n
>hinnassa ei ole suuri, ainakaan jos louhinta- ja
>tuotantokustannukset eiv�t yll�tt�en nouse. Toisaalta
>ne voivat nousta �ljyn hinnan kasvaessa. Uraanin
>kysynn�n kasvu my�s luo hinnannostopaineita.
>Ydinvoiman puolestapuhujat ovat k�sitelleet
>ydinj�tteen loppusijoituskysymyst� liian kevyesti,
>vaikka kyseess� on periaatteessa tekninen ongelma.
>Asian k�sittelyyn vain ei ole panostettu riitt�v�sti.
>Mutta niin kauan kuin kysymyst� ydinj�tteiden
>loppusijoituksesta ei ole loppuun asti k�sitelty,
>ydinvoimaloiden vastustajilla on aina jotain
>sanottavaa.
>
>Energian s��st�minen
>Puhtainta energiaa ep�ilem�tt� on s��stetty energia.
>Toisin sanoen, jos jokin prosessi, joka aikaisemmin on
>kuluttanut kaksi megawattia, saadaan toimimaan yht�
>hyvin tai jopa paremmin yhdell� megawatilla, t�ll�in
>on s��stetty yksi megawatti. T�h�n ei kuitenkaan
>l�hesk��n aina voida p��st�. Valtio voi kuitenkin
>energiaveroilla etuk�teen patistaa teollisuutta ja
>kotitalouksia s��st�m��n, ennen kuin energian hinta
>muista syist� johtuen nousee. Energian s��st�minen on
>kansantalouden kannalta viel�kin parempaa kuin
>kotimainen energia.
>
>Mit� Suomen pit�isi tehd�?
>Suomalaisten pit�isi ensisijaisesti oivaltaa olevansa
>paljon enemm�n energiasta riippuvaisia kuin useimmat
>muut maailman valtiot, jo pelk�st��n ilmastollisista
>olosuhteista johtuen. Toiseksi suomalaisten pit�isi
>ymm�rt�� olevansa t�ll� hetkell� eritt�in riippuvaisia
>ulkomailta tuodusta energiasta, kuten �ljyst�,
>kivihiilest�, kaasusta ja tuontis�hk�st�. Kolmanneksi
>suomalaisten t�ytyisi k�sitt��, ett� �ljyn tuotannon
>kasvun taittuminen ja yleinen energian hinnan nousu
>johtaa maailmanlaajuiseen lamaan, jolloin Suomen
>hienot vientituotteet eiv�t en�� menek��n kaupaksi.
>Mill�s sitten ostetaan ulkomailta energiaa?
>Edellisist� pit�isi osata tehd� johtop��t�s: Mill�
>tahansa suomalaisten tarvitsema energia
>tulevaisuudessa tuotetaankaan, sen tuotannon on
>parasta olla kotimaista.

[ Next Thread | Previous Thread | Next Message | Previous Message ]

Replies:

Re: Energiavaihtoehdot -- Reiska Kekkonen, 09:40:20 03/19/08 Wed