| Subject: Marie II |
Author:
S
|
[
Next Thread |
Previous Thread |
Next Message |
Previous Message
]
Date Posted: 07:15:07 04/04/02 Thu
In reply to:
Sicca
's message, "X-Miehet tyylistä sähläystä" on 07:12:13 04/04/02 Thu
(19:59:08) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: -Uusi kaupunki, uusi elinympäristö ja siltikkin nainen tunnettiin erakkona. Outona olentona, joka liikkui pääosin öisin. Kuten ennenkin tuon ympärillä pyöri kaikenlaisia mietteitä, silmäsairaus, jokin salainen projekti. Yleisin kyllä oli tuo tavanomainen erakko. Nainen itse, ei kuitenkaan antanut näiden epäilyjen haitata itseään uskaltautuessaan jälleen kerran liikkeelle ennen normaali aikojaan. Vahvasuojaiset aurinkolasit silmiensä peittona. Ainainen kovistyylinsä päällään. Nahkainen takki, jonka lieve heilahteli vasten pohjetta, lycraiset ihonmyötäiset levenevä lahkeiset housut, sekä toppi. Kulunut, jo ajan haalistama jenkki huivi peitti siilipituisia hiuksia, joista poikkeuksina olivat vain pitkät etuhiuksensa.-
(20:03:16) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: Matkan päässä toisesta, varjoissa, piiloissa, liikkuu ihmissilmältä piilossa suuri hahmo. Kokoa on melkein liikaa, peittääkseen ja piiloutuakseen, niin kuin tämä mies tekee, mutta koulutus vie kuitenkin voiton. Koolla ei ole merkitystä. Ei enään. Nopeasti tuo hahmo liikkuu, varjoista varjoihin, piiloista piiloihin, kuin paeten jotain. Kenties sitä partioautoa joka vähän aikaa sitten, pillit päällä toisen ohi ajoi, pian ambulanssin seuratessa. Kenties. Toiseen suuntaan tuo ainakin menee, ehkä hieman varomattomastikkin. Mustaan tuo on pukeutunut, peittänyt koko kehonsa joustavalla kankaalla, vain silmien, niiden ympäristön ja kämmenien, sekä sormien ollessa näkyvillä ihosta. Maan tasalla tuo ei kyllä liiku, joka ehkä tekeekin hahmosta varomattoman. Katolta toiselle, vahvojen jalkojen auttamilla loikilla, pehmeiden alastulojen kera. Katolta toiselle. Eteenpäin. Nopeasti.
(20:08:46) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: -Nainen, tiedoton yhä toisesta, mutta aina yhtä valpas ja tarkkaavainen pian irroittautuu ympäröivästä väkijoukosta, siirtyen jo varjojen tavoittamalle kujalle, jossain toisen alapuolella. Vielä ei ollut aika turvallinen laseja poistaa. Huomiota olisi saattanut herättää hämärässä lasit päässä, mutta kukapa olisi naista katselemassa ollut. Eipä kai kukaan, mutta ketäpä nainen sitten katseli. Varjo. Israelin puolustusvoimissa koulutuksensa saanut nainen seisahtui kuin seinään. Hetkessä tuo oli varjoissa. Mikä se oli? Hetken, mutta vain vaivaisen hetken tuo harkitsi, mutta viimein tiedottomuuden aiheuttama inho vei voiton ja uteliaisuus taisi jyrätä päälle...-
(20:15:20) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: Kuin tuulen vire, hyppää tuon kujan kohdalla paloportaisiin joku. Suuri tuo - oletettavasti - mies on. Portaikkoa vasten hän painautuu, kuin vetämään henkeä hetkeksi. Toista ei ole vielä huomattua, mutta onhan miehellä kuitenkin vielä pari kerrosta matkaa jokatapauksessa, ennenkuin maahan osuu. Hyvin tuo piiloutuu varjoihin paikalla ollessaan, mustien vaatteiden antaessa täydellisen suojavärin pimeydessä, jota nousevan kuun valo hieman yrittää rikkoa. Tarkempi katse osoittaa miehen olevan jotain muutakin kuin pelkkä katoilla hyppivä sekopää, nimittäin jos toinen vähääkään tuntee edes elokuvia, niin toinen on nähnyt kuvia ninjoista, heidän vaatteistaan, ja niin on tuokin hahmo itsensä kankaisiin verhonnut. Kuin paraskin ninja. Liikkuihan se hiljaa, mutta eihän ninjoja ole, ei ainakaan enään. Kenties murtovaras, sillä sopisivathan nuo varusteet siihenkin, mitä parhaimmin. Muutama sekuntti tosiaan menee, kun tuo hahmo vetää henkeä, hypäten sitten kaiteen yli, tippuen tuon n. kuuden metrin matkan alas, laskeutuen pehmeänoloisesti
(20:20:28) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: -Se mitä olento ei saata tietää on ettei alhaalla varjoihin nojautuvalla naisella ole pahemmanlaatuista ongelmaa toista tarkastella. Pimeys oli niin syvä, riittävä, että lasinsakin olisi riisua saattanut, muttei halunnut aiheuttaa turhaa liikettä, joten antoi niiden olla. Ainoa, joka saattoi erottaa naisen varjosta, oli kalpeahko latinotyyppinen ihonsa. Olentoa tarkasteli, kykynsä vuoksi yön ollessa kuin päivä. Tämä oli naisen aika. Tarkkailua helpotti tuo päällekkäinen kyky, lämpöjälki, joka miehestäkin erottui selvästi, sen nyt ollessa 'valmiusasennossa'. Olentoa tarkasteli, uteliaisuuden hivenen tuikkiessa, mutta siinä missä koulutus toimi toisella, toimi se naisellakin pitäen järjen aivoissa ja liikkeen jäässä-
(20:24:49) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: Miehen noustessa seisomaan uudelleen tuosta kumarasta asennosta johon tiputus hänet pakotti, voi tämän koon vasta todella tajuta. Pituutta on tosiaan reilusti päälle kaksimetriä, vaikka alle kahden ja kymmenen se taitaa jäädä. Toisen ollessa selän takana, vieläkin hiljaa ja liikkumattomana, ja miehen uskoessa olevansa turvassa, ei tämä edes epäile ]: muiden läsnäoloa. Avaa yhden kujan roskiksta ja vetää sieltä mustan jätesäkin, avaten sen ja ottaen sen sisältä pitkän, vaalean ruskean, dekkarityylisen poplarin, pitkine kauluksineen ja 'samaan sarjaan' kuuluvan stetsonin. Heittää takin kunnolla päälleen ja hatun päänsä peitoksi, jättäen kuitenkin tuon hupun sen alle. Sitoo vyön kiinni edestä, mutta vain näennäisesti. Kädet taskuihin ja niiden avulla takki suljetaan sitten muuten. Hieman vilkaisee pääkatua kohti, ottaen sitten jotain povaristaan ja heittäen roskikseen, siirrellen muita jätteitä tuon asian, tai noiden asioiden päälle.
(20:29:06) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: -Naisella saattoi olla järkeä, mutta jos tuo olisi omistanut ystävän olisi ystävä kutsunut tuota tyhmän rohkeaksi. Ehkä joku olisi verranut Kamikaze lentäjiin, joka naisen mielestä olisi varmasti ollut liioiteltua. Tällä kertaa kuitenkin tuo tarkkaavainen katse ei liikkunut ja nainenkin pysyi aloillaan. Halusi saada tuosta olennosta selvää, ei koskaan ollut pitänyt pahemmin tiedottomuuden tunteesta, mutta halusi ensin selvittää sen mitä mies oli roskikseen toimittanut. Kevyesti, aloillaan, nojasi seinään, odottaen.-
(20:32:36) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: Edes tuo takki ei kunnolla saanut miehen massiivisia lihaksia piiloon, mutta se sai kuitenkin kelvata. Kun nuo roskat oli saatu siirrettyä mukavasti paikoilleen, käy nopea vilkaisu kujan läpi. Ehkä liiankin nopea, kun ei mies toista huomaa. Sitten askeleet vievät tämän 'jätin' kujan päähän. Samaiseen päähän, josta toinen kujalle astui. Nopea vilkaisu tietä pitkin molempiin suuntiin ja sitten lähtee tuo hahmo astelemaan pois päin. Eri suuntaan kuin mistä toinen tuli, eri suuntaan kuin mihin se poliisi auto ja ambulanssi menivät.
(20:34:34) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: -Liike on nopeaa, ammattimaista. Nopeaa siksi että ei halunnut miestä kadottaa, vaikka pysähdyksen tekisikin laatikolle ja niinhän se tehtiinkin. Hoikkasormiset nahkaisten hansikkaiden kätkemät kädet siirtelivät varoen, mutta vauhdikkaasti roskia pois. Tarkkaavaisuudesta ja paikantamisesta oli hyötyä, ollut ennenkin ja oli nytkin. Aurinkolaseja ei oteta pois, ei vieläkään, vaikka yö on jo pitkälle pimeyteen edennyt tuon aikana. Mitäköhän lie ne taakseen kätkevät?-
(20:38:09) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: Kauaa ei toisella mene, kun toisen katse kohtaa nuo mustat, ohuehkot kangashanskat, joiden kämmenpuolelle on laitettu jonkin tyylinen, kevyt kumipinnoite, aivan kuin niiden käyttäjä ei tahtoisi sormenjälkiä jättää. Jotain kosteaa ja hyvin vahvasti tuoksuvaa ainetta on niihin kaadettu, kenties jostain pussista on vain valunut jotain, tai sitten se on tarkoituksellista. Syystä tai toisesta. Ei tuo kauemmas asteleva varas, 'ninja', vakooja, mikä lie, lujaa kävele. Ei tahdo kiinnittää sen enempää huomiota itseensä, kuin mitä jo nyt tekee koollaan ja pukeutumisellaan. Eteenpäin tuo astelee, kuin päämäärättömästi, tai sitten vain päämäärä on sen verran kaukana.
(20:42:13) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: -Tuosta miehestä oli todellakin otettava selvää. Nainen itse, kasvoton salamurhaaja, joka toimi kasvottomalle työnantajalle. Hän ei tiennyt keitä he olivat, he eivät tienneet kuka hän oli. Ihanteellinen järjestelmä. Jälleen kerran uteliaisuus on viemässä voittoa ja notkea nainen siirtyi juoksuun, kevyeen, joka kuitenkin hidastettiin nopeaksi kävelyksi kujan suulla. Tuo katse, lasien takana kiiluva haki miestä, miehen selkää näköpiiriinsä.-
(20:46:43) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: Ja helposti tuon selän sieltä löytääkin, yön hiljalleen lähestyessä, ja yhä harvempien ihmisten liikkuessa ulkona. Pitkään tuo tosiaan jatkaa matkaansa vain suoraan eteenpäin, paljoa ympärilleen katsomatta. Pää on maata kohti painettu suurimman osan ajasta, noiden suurien kauluksien peittäessä niskan kuitenkin kokonaan.
(20:48:49) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: -Nainen seuraa, tällä kertaa pahemmin ylivarovaiseksi ryhtymättä. Jos mies huomaisi, saisi nainen varmistuksen siihen oliko tuo kiinnostuksensa arvoinen. Pakenisi, ei tutustua edes kannattaisi. Henkensä puolesta ei pelännyt, jos kuolema tulisi, se olisi tullakseen, eikä siinä auttaisi mikään kiertely tahi kaartelu. Askelet olivat sulavat ja asultaanhan tuo joukkoon sulautuikin. Ainoa eroittava tekijä olivat nuo lasit, yhäkin silmillä, vaikka aurinko oli jo kadonnut taivaanrannan taakse. Olisi ne pois voinut ottaa, mutta mitä luultavimmin se olisi herättänyt enemmän huomiota.-
(20:52:15) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: Lähes niin pitkään, kuin mitä katu suoraan jatkuu, jatkaa mieskin kävelyään sitä pitkin, kääntyen sitten yhdestä risteyksestä oikealla, jatkaen matkaansa uutta tietä pitkin eteenpäin taas pitemmän matkaa, kunnes kadulta sitten yhtä-äkkiä poikkeaa, astuen pienelle, pimeälle kujalle. Samantyyliselle, kuin mistä toinen miehen pongasi.
(20:54:29) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: -Perässä kulkee, välimatkan pitäen. Näkönsä avustuksella viistoo kujaa, sen päähän seisahtuessaan. 'Where are you my little friend?' Pääkallistui ja askel otettiin, joustava, äänetön askel kujen suojiin. Lämpöjälki miehen paljastaisi, jos yhä näköetäisyydellä olisi. Nopea vilkaisu ennen askelta luotiin ylöskin päin, ei sitä koskaan saattanut varmasti tietää missä piillä saatettiin.-
(20:57:00) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: Ja siellähän se, korkealla kolmikerroksisen kerrostalon katolla, kyyryssä, katsellen suoraan alaspäin. Toinen selvästikkin on paljastunut jossain vaiheessa miehelle. Hetken aikaa tuo toista ylhäältä katselee, tietäen kyllä, että kuun valo tämän takaa paljastaa heti miehen toiselle, jos vain toinen ylös vilkaisee. Nousee seisomaan ja hypähtää alas, ponnistaen kuitenkin sen verran eteenpäin, että tulee vastakkaisen seinän kautta loppujen lopuksi maahan. Ei sano sanaakaan. Nousee vain hiljaa seisomaan massiiviseen kokoonsa, katsellen toista kokoajan.
(21:00:15) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: -Ja niin tekee nainenkin, katsoo... Liikahtamatta ja tuo kummallinen omituisuus, aurinkolasit silmillään. Ei liikahda, eihän nää siihen tarvetta, kun ei mies päälle loikannut. Nainen, kovikseksi ehkä luettava seisois siinä toisen edessä pimeällä kujalla ja... oliko tuo virne? Nainen virnisti, todellakin, siinä kuunvalossa seistessään sen saattoi havaita. Toisen suupielen pienen kohoamisen-
(21:03:18) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: Kevyesti nostaa hieman hattua silmiensä tieltä, antaen katseensa paremmin tutkia toisen läpi. Ei kuitenkaan sano mitään, kenties ei edes osaa englantia, sillä silmien, hieman mantelimaisesta muodosta päätellen tuo mies on Aasiasta. Japanista ehkäpä, kun silmät eivät kuitenkaan niin 'vinot' ole.
(21:05:20) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: -Nainen, joka rauhallisesti toista mitteli samaa tahtia kuin mies teki samaa naiselle oli jäntevä runkoinen, hoikka ja varmasti notkea olento. Pituutta tuolla oli huomattavasti miestä vähemmän, vaivaiset 173 cm. Hiukset, mitä niistä saattoi pimeässä eroittaa olivat lyhyiksi vedetyt ja muuten siropiirteisissä kasvoissa oli aavistus särmää, joka oli ajan ja varmasti kokemusten kartuttama. Latino piirteitä selvästi. Hiljaisuus säilyi, kuten lasitkin.-
(21:12:55) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: Miehellä ei tunnu olevan mihinkään kiire. Hiljaa hän vain toista katselee, painaen sitten hattuaan takaisin paremmin päähänsä, jos toinen ei hetkeen avaa suutaan. Kenties on taas lähtemässä, tosin ei hetkeen ainakaan tee muita eleitä sen suuntaan.
(21:14:25) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: "Käytkö täällä usein?" -Virnistys teki sen selväksi heitoksi, joka lausuttiin korostetulla englannilla. Päätti kai kokeilla sitä ensimmäiseksi, vasta sitten hakea muita kieliä, ellei vastausta syntyisi. Pää kallistui hieman, virneen, ironisen, leikkiessä harvinaisen kauan huulillaan.-
(21:17:08) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: Pudistaa vain hiljaa päätään. Selvästikkin ymmärtää mitä toinen sanoo. Ellei sitten se ole miehen tapa vastata kaikkiin kysymyksiin noin. Kevyesti toisen olan yli vilkaisee, karkottaen tuolla vilkaisullaan pienen kodittomien poikalauman, joka uteliaisuuttaan oli pysähtynyt katselemaan, mitä kujalla tapahtuu. Toiseen vilkaisee ja nyökkää kevyesti kujan päätä, ja katua kohti. Kenties ilmoittaakseen asiasta toiselle, tai ehkä tahtoo toisen lähtevän kävelemään sinnepäin. Seuraamaan kenties.
(21:19:28) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: -Nainen tarvitsee vain parin sekunnin harkinnan, kun mentiin, niin mentiin varauksetta. Aloitus oli jo tehty. Olkiaan kohautti, nyökäten aavistuksen. Miehelle varmasti oli jo selvää että nainen pimeässä näki hyvin, ehkä paremminkin kuin hyvin, sen kaltaisella varmuudella tiesi kiertää likaisen kujan esteet.-
(20:29:29) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: Toisen takasin pääkadulle johdattaa, lähtien sitten astelemaan sitä pitkin eteenpäin, kuin olettaen toisen seuraavan kokoajan. Hiljalleen alkaa matkan pääkin toiselle selvitä. Tai ainakin ihmeen sopivasti tuo budhalainen temppeli tuppaa tulemaan näköpiiriin. Sanaakaan ei sano, tai edes katsettaan toiseen siirrä matkan aikana, ellei sitten jotain yllättävää tapahdu
(20:34:14) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: -Hieman kulma kohoaa tuon päämäärksi määriteltävän rakennuksen hahmon nähdessään. Uskonto, ei koskaan ollut ollut kovin lähellä naisen sydäntä tahi mieltä. Kuitenkin seurasi, ympärilleen katsellen. Kunnioitettavan hyvin säilytti vauhdin, jolla pysyi jopa itseään reilusti kookkaamman hahmon jäljessä. Atleettinen ilmestys. Ei nainenkaan puhunut miksi olisikaan? Ei tuolla ollut siihen tarvetta.-
(20:45:29) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: Tosiaan, tuonne temppeliin näiden matka vie. Hiljaa nuo pienet portaat ylös, aina oville asti Massiivinen käsi kohoaa koputtamaan ovea kevyesti, miehen kääntyessä sitten ympäri, kuin varmistaakseen selustansa vielä kertaalleen. Hetken aikaa kestää, ja sitten ovi avautuu, munkin astuessa hieman ulkopuolelle tervehtimään saapuvia. Nähdessään jätin, astuu kuitenkin tämä kaapuun itsensä verhonnut mies sivuun, tehden tilaa sekä toiselle että tälle isolle kaverille. Astuu sisään, painaen päänsä hetkeksi ja poistaen hatun päästään samantien. Pysyy paikoillaan muutaman sekunnin ja antaa sitten munkin tulla johdattamaan tätä ja toista eteenpäin, luoja tietää minne.
(20:49:11) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: -Luoja tietää, tahi mikä korkein voima olikaan kyseessä. Suurimmalta osalta ateistinen nainen tunsi olonsa aavistuksen epämukavaksi, muttei antanut sen päästä näkyville. Ja aina vain lasien suojaamien silmien katse liukui mieheen, munkkiin ja ympäristöön. Ehkä tuo aavistuksen kerkesi ihmetelläkkin mitä tuolla teki? Miksi sinne oli tullut? Mutta ehkä se selviäisi, tahi sitten ei-
(20:53:32) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: Munkki avaa pienehköt pari ovet, jätin joutuessa hieman kumartumaan sisään astuessaan, toisen mahtuessa aukosta kuitenkin hyvin. Tosin jätti pitää päätään muutenkin lattiaa kohti hetken aikaa sen jälkeen, kunnes huoneessa oleva vanhempi mies alkaa puhua hiljaa, suunnaten sanansa naiselle, hieman huonolla englannilla. "Sinä olet mutantti, eikö totta? Muuten Karhu ei olisi tuonut sinua tänne." Ystävällinen, vanhan miehen opettavainen hymy tuolla miehellä on kasvoillaan, tämän katsellessa toista puhuessaan.
(20:55:59) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: -Eihän sitä kieltäminen käynyt. Vaikea oli naisen ajatuksista paljoakaan sanoa lasiensa vuoksi mutta ilme pysyi siinä sille valetussa muotissa, joka harvoin muuttui.- "Olen" -Lyhyt ja ytimekäs toteamus tuolla pehmeästi korostetulla englannilla. Lyhyydestään huolimatta se esitettiin kohteliiasti, ehkä aavistuksen kunnioittaenkin. Oli naisella näemmä käytöstavat, vaikkakin harvoin käytetyt.-
(20:58:40) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: "Karhu tässä..." Mies osoittaa jättiä kevyesti. "On etsinyt jo jonkin aikaa muita kaltaisiaan, muita 'mutantteja', kuten teistä puhutaan. Tällä hetkellä sinä olet ainoa, johon hän on törmännyt. Hän, ja me olisimme hyvin kiitollisia, jos pystyisi opastamaan Karhun mahdollisesti muiden kaltaistensa luo?" No ainakin tuo käy suoraan asiaan, eikä edes teetä tarjottu. Kenties he haluavat eroon jätistä mahdollisimman nopeasti?
(21:02:09) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: -Hetken nainen seisoi aloillaan, hiljaisena tarkastellen tuota kaksikkoa jostain peilipintaisten lasiensa suojista.- "Asia on ongelmallinen sillä olen Yksinäinensusi, kuten se parhaiten ilmaistaisiin. En tunne yhtäkään kaltaistani. Tavannut monia, mutta..." -Aavistuksen kohautti tuo olkiaan. Hetken hiljaisuus- "Miksi hän muita etsii?" -Kysymys esitettiin naisen omalla suoralla tyylillä ja vanhemmalle miehelle, eihän tuo vielä saattanut olla varma puhuiko 'Karhu' sanaakaan englantia-
(21:08:14) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: "Katsos... Karhu on myös yksinäinen susi, kuten asian ilmaisit, mutta hänen kykynsä ovat hyvin päälle päin mutaationsa on hyvin näkyvää, jos hän ei verhoa itseään kankaaseen. Me olemme pystyneet suojaamaan häntä tähän asti, tarjoamaan hänelle turvapaikan, paikan missä levätä ja kerätä voimia, mutta pitemmän päälle hänet tullaan löytämään. Karhun olisi parempi olla kaltaistensa seurassa silloin kun se tapahtuu, hänen sekä ihmisten hyväksi. En tiedä mitä olet nähnyt Karhun voimista tai taidoista, enkä aio kertoa niistä tällä hetkellä ainakaan mitään, mutta teitä on liian monta, ja ilman kumppaneita, niillä kulkeminen on lähes poikkeuksetta vaarallista. Kenties voit sitten kertoa missä olet näitä muita tavannut ja millä nimillä he liikkuvat? Ehkä jopa, sen miten heihin voi saada yhteyttä?" Vanhus ojentaa kädellään maassa olevaa tyynyä kohti, pyytäen toista selvästikkin istuutumaan.
(21:13:16) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: -Nainen pudistaa hieman päätään, selvästikkin kieltäytymisenä istumiselle.- "En kykene auttamaan teitä muiden tiedoissa. En kysy nimiä, sillä en kerro nimiä. En tiedä missä he asuvat, sillä en kysy, mssä he asuvat. Olen pahoillani" -Nuo sanat nainen osoitti jos suoraan Karhulle itselleen. Hiljaa mielessään hän teilasi ajatuksen, joka oli salakavalasti hiipparoinut mieleensä. Ei, hän oli yksin ja tulisi olemaan...Aina?-
(21:16:38) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: "Siinä tapauksessa... Me pyydämme anteeksi aikasi tuhlaamista. Voimmeko kenties tarjota jotain, ennen lähtöäsi?" Vanhus katsahtaa sanojensa jälkeen Karhu:a kohti, mutta ei tee mitään. Ei nyökkää, ei pudista päätään. Ei mitään. Ehkä se vain odottaa jonkinlaista varmistusta jätiltä. Hieman rauhattomasti Karhu:ksi kutsuttu mies liikahtaa, siirtäen painonsa toiselle jalalleen. "Tarvitsetko taksia, tai saattajaa? Kenties jotain muuta?" Ja vanhuksen katse palaa taas toiseen, saman ystävällisen ilmeen kera.
(21:19:55) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: "En, kiitos..." -Nainen toteaa kääntyen kohti ovia. Hiljaa mielessään tuo ihmetteli miksei rauhaton, ei toivottu ajatus jättänyt mieltään rauhaan. 'YKSIN.' Hän totesi ääneti, mutta siltikin tuo katse seisahtui hetkseksi Karhuun. Kaksi yksin eläjää, niin paljon samaa. Mutta silti niin paljon eroa. Ravisti päätään, kuin ajaen ajatuksen pois-
(21:26:46) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: -Jonkin aikaa toisen oli varsin helppo seurata tuota olentoa, joka kulki kadulla kuin kuka tahansa. Eräs kulma, kuitenkin muutti tilannetta, liekö mihin suuntaan, sillä nainen tuntui kadonneen. Hetkeä aiemmin tuo kulki kulman ympäri, eikä nyt tuosta näkynyt jälkeäkään. Katu, jolle nainen oli näyttänyt kääntyvän oli valoton, vain hämärä kuunloiste valaisi kapeaa katua.-
(21:29:03) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: Kumarassa, pimeyden suojissa tuo tarkkailee katua hetken aikaa. Käsi hakeutuu jo valmiiksi ninja-to:n kahvalle, miehen valmistautuessa kenties pahimpaan. Toista ei kuitenkaan löydetä varjoista, piiloista mihin toinen on mennyt. Tai kenties toinen poikkesi johonkin rakennukseen sisään. Pois katon reunalta, vain ilmestyäkseen pian toiseen kohtaan. Yrittäen löytää paremman näkökulman sieltä. Hiljaa kaivaa muutaman pienen pallon pukunsa sisältä ja yrittää paikantaa toista alhaalta.
(21:31:48) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: "Miksi seuraat minua?" -Häiritsevää, näytti nainenkin jotain osaavan, sillä tuo ääni puhui vain jokusen metrin päässä miehestä. Toiselta katolta ei näkisi kujalle kunnolla, yksinkertainen päättely oli valinnut hyvän paikan päästä läheisyyteen.- "Pelkäätkö että paljastaisin sinut?" -Nainen nojasi hivenen ilmanvaihtokanavan 'torniin' katsellen...miestä aavistuksen pääkallellaan.-
(21:34:29) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: Kääntyy ympäri hiljaa, laskien kätensä pois ninja-to:n kahvalta, piilottaen nuo pienet pallot kämmenensä sisään, aivan kuin niitä ei koskaan olisi ollutkaan. Ehkä niitä ei ollutkaan. Katselee toista hetken aikaa, nyökäten sitten kevyesti, vahvistaen toisen epäillyt.
(21:36:50) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: "Sitä en tekisi, koskaan. Vaikka en ole mieltynyt mutantteihin, pidän ihmisistä sitäkin vähemmän." -Ja yhäkin ajatus raksutti, kiusallisesti. 'Menisit pois' Nainen ärähti mielessään, tarkoittiko ajatusta vai miestä. Kuka tietäisi?-
(21:42:44) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: Mies pysyy hetken aikaa hiljaa, astellen sitten toista kohti kevyesti. Nyökkää hieman, ojentaen toisen käteen jotain. Paperilta se tuntuu, miehen käden peittäessä sen vielä niin, ettei toisen silmät voi asiaa varmistaa. Astuu sitten kauemmas, kääntyen lähtäekseen.
(21:45:24) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: -Viimein toinen käsi siirtyi työntämään lasit otsalle. Takaa nuo paljastuivat. Pari mustia aukkoja. Pohjattomia, syvyydeltään niin loputtomia että niihin olisi useampikin saattanut hukkua. Ymmärrettävä syy laseille. Paperia katsoit nyt toisen käden liukuessa pois ja sen paljastuessa.-
(21:47:30) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: "Jos tarvitset apua..." Eikä muuta, vain tuo lyhyt teksti. Toisen nostaessa katseensa takaisin paperista, on mies jo kadonnut. Kenties tiputtautui alas kujalle, tai sitten vain katosi jonnekkin muualle, mutta ei häntä enään noilla katoilla voi nähdä. Lämpöjälki tosin osoittaa tuon tiputtautumisen paikkansa pitävyyden. Jonnekkin tuonne kujalle mies varmaan tiputtautui. Kenties on jo poissa sieltäkin.
(21:49:35) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: "Hei...!" -Nainen ehti vain huudahtaa ennenkuin mies katosi, meinasi tuo ajatus saada kysymyksen muodon, mutta nyt sitä takaisin nuijittiin kovalla otteella. 'Ei' Pudisti päätään pienesti tarkastellen tarkemmin tuota lappusta kädessään-
(21:51:56) Minowa OoGuma [ X ] -> Marie Hamlon [X]: Vanhaa, riisistä tehtyä paperia, helposti sen saisi tuhottua jos toinen niin tahtoo, mutta ainakin mies jätti toiselle toisenlaisen mahdollisuuden. On toisen asia, mitä toinen sillä tekee, eikä kukaan muu aio siihen puuttua.
(21:54:32) Marie Hamlon [X] -> Minowa OoGuma [ X ]: -Hoikat sormet pitivät sitä otteessaan kuin jähmettyneenä. Yksinäinen tuulen puuska puhalsi tuolla korkeuksissa. Hän olisi voinut vain päästää irti, niin helposti päästää irti, mutta vastoin normaalia käytäntöään, ei niin tehnyt. Tuossa miehessä oli jotain...Samanlaista. Paperi katosi taskun turviin ja nainen, YönEläin kääntyi kadotakseen-
[
Next Thread |
Previous Thread |
Next Message |
Previous Message
]
| |
Feedback: 