| Subject: Määräänpäänsä jo siinsi horisontissa...Yön olivat he matkanneet pysähtymättä... |
Author:
Xen Jen Ling
|
[
Next Thread |
Previous Thread |
Next Message |
Previous Message
]
Date Posted: 01:39:03 07/25/01 Wed
In reply to:
Fang Chi Niriko
's message, "Pistävä katse kulkee pitkin horisonttia, jonka tähdet ovat vallanneet..." on 01:37:48 07/25/01 Wed
...ja väsymys kuulsi jo orin tummista silmistä, mutta silti se totteli ratsastajansa käskyjä. Nyt, tuon aamuauringon värjätessä taivaanrantaa punaisen sävyillä, tuulen löytäessä lisää puhtia, naisen on löysättävä ohjia, annettava ratsunsa hidastaa vauhtiaan. Nuo tummat silmät, terävät ja syvät kuin pohjattomat kaivot kohottavat katseensa kohti tuota majesteetillista vuorta, joka korkeuksiin kohoaa, piirtyen vasten taivasta. Vielä matkaa on, tietää ratsastaja sen ja ehkäpä siksikin jälleen kehoittaa ratsunsa liikkeelle, tuon hetkellisen hengähdystauon jälkeen. Hän muisti sen, hämärästi, kuin menneen ajan muiston, tuon tunteen, tiedostuksen tarkkailusta... Mutta Feng Lee, hänen Mestarinsa, yksi SumunVuoren Opettajista oli kuolemaisillaan, muu ei merkinnyt, ei tuolla nimenomaisella hetkellä. Ori pärskähtää siirtyessään jälleen laukkaan, nostattaen pölypilvet kohti taivaita...Tuuli tarttuu pilveen, kohottaen sen pyörteenä kohden taivaita.
[
Next Thread |
Previous Thread |
Next Message |
Previous Message
]
| |
Feedback: 